English translation

No English translation for this page!

Change to language setting to Finnish.

"Pieniä menestystarinoita suurille markkinoille" Micronovassa maanantaina 16.4.2007 klo 8.30-18.30

Micronova ja UMK esittelevät toimintaansa ja tutkimustuloksiaan

Uudet toimintatavat ovat ainoa mahdollisuutemme selvitä kilpailussa. Poikkitieteellinen osaamisen yhdistäminen synnyttää uusia tapoja toimia ja uusia innovaatioita, joita esitellään päivän aikana mikro- ja nanotekniikan sekä materiaalitutkimuksen alueelta.

Päivän pääpuhujana on yliasiamies Esko Aho Sitrasta. VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori ja TKK:n rehtori Matti Pursula käyttävät puheenvuorot aamupäivällä. Onnistumisen palapeli -paneelissa asiantuntijat rahoituksen, teollisuuden, opetuksen, tutkimuksen, uutta liiketoimintaa tukevan toiminnan ja kansainvälisten verkostojen alueilta keskustelevat "Miten onnistumme vielä paremmin".

Päivän aikana esitellään uusia toimintatapoja sekä mikro- ja nanoteknologian ja materiaalitieteiden avaamia uusia mahdollisuuksia. Iltapäivän esityksissä kerrotaan käytännön innovaatioista ja kiinnostavista tutkimustuloksista Micronovassa sekä UMK:ssa.

Tapahtuman järjestävät VTT:n ja TKK:n yhteinen mikro- ja nanoteknologian tutkimuskeskus Micronova sekä TKK:n Uusien materiaalien keskus, UMK. www.umk.fi

Jos olet kiinnostunut osallistumaan "Pieniä menestystarinoita suurille markkinoille" -tapahtumaan 16.4.2007, lähetä yhteystietosi aila.blomberg@tkk.fi , niin saat maaliskuun puolivälissä kutsun ja ilmoittautumislinkin tapahtumaan.

Micronovan Veli-Matti Airaksinen valittiin vuoden otaniemeläiseksi

Vuoden otaniemeläinen 2006 -kunniakirja luovutettiin 15.1.2007 Tekniikan päivän vastaanotolla Micronovassa toimivan TKK:n Mikro- ja nanoteknologiakeskuksen MINFABin johtajalle Veli-Matti Airaksiselle.

Veli-Matti Airaksisen valinta Vuoden otaniemeläiseksi perustuu muun muassa siihen, että hän on työskennellyt vahvasti saadakseen Otaniemen hi-tech -toimijat parempaan yhteistyöhön. Lisäksi Veli-Matti Airaksisen verkostoitumistyö Micronovan johtajana on nostanut Pohjois-Euroopan merkittävimmän mikro- ja nanoteknologian kehityskeskuksen Micronovan profiilia ja vahvistanut sen yhteistyökykyä

- Voin sanoa, että 1990-luvun puoliväliin verrattuna TKK ja erityisesti tutkimusympäristö on muuttunut todella paljon. Sanoisin, että tulosta saadaan aikaan paljon enemmän, mutta rahoitus on muuttunut epävakaammaksi. Hienosti ihmiset ovat täällä venyneet. Ja töitä tehdään todella paljon, Airaksinen sanoo.

- Otaniemessä puhaltavat uudet tuulet. Otaniemeen on kehittynyt uusia yhteistyökuvioita, ja nyt Otaniemen aluetta ajatellaan ja suunnitellaan kokonaisuutena. Otaniemi on kaiken kaikkiaan todella tärkeä voimavara Espoolle ja koko Suomelle.

Vuoden otaniemeläinen -palkinto myönnetään henkilölle tai ryhmälle, joka on toiminnallaan edistänyt Otaniemen alueen toimijoiden välistä yhteistyötä ja tehnyt Otaniemen alueen toimijoiden osaamista tunnetuksi joko kotimaassa tai kansainvälisesti. Ehdokashaku käynnistettiin marraskuussa 2006 ja joulukuussa valinnan teki Otaniemen toimijoista koottu raati.

Vuonna 2005 Vuoden otaniemeläinen palkittiin ensimmäisen kerran, jolloin tunnustuksen sai Otaniemi International Innovation Centren eli TKK:n innovaatiokeskuksen johtaja Veijo Ilmavirta.

SiP Technologies Oy siirtää puolijohdepiirien tuotantonsa VTT:n puhdastiloihin Micronovaan

SiP Technologies Oy ja VTT ovat allekirjoittaneet 20. helmikuuta 2007 kumppanuussopimuksen, joka tähtää SiPin puolijohdepiirien tuotannon siirtämiseen kevään aikana VTT:n uusittuihin puhdastiloihin Otaniemessä.

Nyt solmittu sopimus on luonteva jatko VTT:n ja SiP Technologies Oy:n pitkään jatkuneelle tuotekehityskumppanuudelle. SiP siirtyy tuotannossaan käyttämään 150 mm:n kiekkokokoa VTT:n puhdastiloissa voidakseen toimittaa asiakkailleen yhä kilpailukykyisempiä ratkaisuja. Sopimus on oleellinen osa SiP:n liiketoiminnan kehittämistä ja hyödyttää kummankin osapuolen strategisia linjauksia.

SiP Technologies Oy kehittää, valmistaa ja markkinoi asiakaskohtaisia integroituja piirejä pääasiassa kannettaviin laitteisiin (matkapuhelimet) sekä osittain lääketieteellisen elektroniikan ja turvatekniikan sovelluksiin.

Lisätietoja:

SiP Technologies Oy
Toimitusjohtaja Jyri Laakkonen
puh. 050 577 3142

VTT
Asiakasjohtaja Ilkka Suni
puh. 040 555 0697
ilkka.suni@vtt.fi

Lisätietoja VTT:stä:
Tiedotuspäällikkö Irma Lind
Puh. 020 722 6742
irma.lind@vtt.fi
www.vtt.fi

Micronova on mukana Nanotech Northern Europe 2007 -tapahtumassa 27.-29.3.2007 Helsingin Messukeskuksessa

Micronova osallistuu Helsingin seudun nano-osaajien kanssa yhteisosastolla NTNE 2007 -tapahtumaan. Nanotech Norther Europe on Pohjois-Euroopan suurin nano-alan tapahtuma. Se järjestetään yhtä aikaa ChemBio 2007 -tapahtuman kanssa. Yhteistapahtumaan odotetaan osallistujia 30 maasta ja näytteilleasettajia 200 eri taholta. Kävijätavoite on 8000 henkilöä. Tapahtuma tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden löytää yhteistyökumppaneita Pohjois-Euroopasta. Avainalueina ovat:

Elektroniikan ja fotoniikan sovellukset
Nanomateriaalit
Diagnostiikka ja biomateriaalit
Nanoteknologian instrumentit ja valmistusvälineet

Katso tarkemmin: http://www.nanotech.net/

NTNE 2007 -tapahtuma alkaa FinNano-ohjelman vuosiseminaarilla tiistaina 27.3. klo 9-15 Vuonna 2005 käynnistyneessä Tekesin FinNano -nano teknologiaohjelmassa tutkitaan, hyödynnetään ja kaupallistetaan nanomittakaavan rakenteita ja ilmiöitä. Teknologiaohjelman kokonaisbudjetti on 70 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on n. 47 miljoonaa euroa. Teknologiaohjelman toteutetaan läheisessä yhteistyössä Suomen Akatemian nanotieteiden tutkimusohjelman kanssa. Ohjelma on viisivuotinen.

Katso NTNE 2007 koko ohjelma: http://www.nanotech.net/program/program_tuesday.html

Nanorakenteiden valmistus nopeammaksi ja edullisemmaksi
VTT ja SUSS MicroTec kehittivät edistyksellisen nanokuviointilaitteen

VTT ja ranskalainen SUSS MicroTec S.A.S. ovat kehittäneet markkinoiden monipuolisimman kaupallisen nanokuviointilaitteen. Laite ja uudet menetelmät mahdollistavat esimerkiksi taipuisien aurinkokennojen ja erittäin pienikokoisten, bioanalyysaattoreiden (Lab on a Chip) edullisen ja nopean valmistamisen. Kehitystyö tehtiin osana Emerging Nanopatterning Methods -hanketta. NPS300-laitteen prototyyppi on jo VTT:n käytössä Espoon Micronovassa.

Step and Stamp Imprint-litografiaan (SSIL) perustuvassa laitteessa käytetään kuvioitua piisirua leimasimena, jonka kuviot siirretään polyymeerikerrokseen painamalla. Laajalle alueelle kuviot saadaan kopioitua askeltamalla ja toistamalla painamista. Laite mahdollistaa monikerroksisen kuvioinnin hyvällä kohdistustarkkuudella. Käytettävät polymeerit voivat olla sekä lämpömuovattavia että ultraviolettivalolla kovetettavia. Kuvioitua polymeerikerrosta voidaan käyttää esimerkiksi etsausmaskina piitä tai kvartsia kuvioitaessa. Menetelmällä voidaan monistaa nopeasti ja edullisesti pieniä, alle 100 nanometrin kuvioita laajalle alueelle.

Perinteisesti nanomittakaavan kuvioita on tehty elektronisuihkulitografialla. Menetelmän heikkoutena on sen hitaus. Muilla mikroelektroniikassa käytettävillä laitteistoilla ja menetelmillä voidaan tuottaa alle sadan nanometrin viivanleveyksiä, mutta laitteet ovat erittäin kalliita. Perinteiset menetelmät eivät myöskään helposti sovellu uusien funktionaalisten materiaalien tai kolmiulotteisten rakenteiden kuvioimiseen.

Leimasinten eli stamppien pienimmät rakenteet kuvioidaan jatkossakin elektronisuihkulitografialla. Sen sijaan suuriin pinta-aloihin voidaan käyttää Step and Stamp-kuviointia. Näin voidaan valmistaa leimasimet myös rullalta rullalle -nanokuviointiin.

Uusi laite soveltuu optisten ja sähköisten sekä biomateriaalien nanokuviointiin. Lisäksi sillä voidaan kuvioida suoraan kolmiulotteisia rakenteita. VTT:llä on kyetty tuottamaan jopa alle 10 nanometrin kokoisia kuvioita. Tarkan kohdistettavuuden ansiosta nanokuviointi voidaan myös yhdistää muiden kuviointimenetelmien kanssa. Suurien sarjojen valmistamiseen menetelmä on omiaan edullisuutensa ja nopeutensa ansiosta.

Nanokuviointi on mahdollistava teknologia, jonka sovellutusalueita ovat esimerkiksi biotekniikka, fotoniikka, nano- ja polymeerielektroniikka, kovalevyt, sensorit jne. Micronovan puhdastilojen laitteilla ja prosesseilla voidaan kattaa koko nanokuvioinnin prosessiketju stamppien valmistamisesta karakterisointiin

Lisätietoja:
Jouni Ahopelto
Tutkimusprofessori
020 722 6644

Jäähdytin viilentää yksittäisillä elektroneilla

Kylmälaboratorion PICO-ryhmä ja italialaiset yhteistyökumppanit ovat esittäneet suunnitelman uudenlaisesta mikroskooppisesta jäähdyttimestä. Laitteen toimintaperiaatteena on sallia yksittäisten "kuumien" elektronien tunneloituminen eristävän kerroksen läpi kuparisaarekkeesta suprajohteeseen. Uudella tekniikalla saavutettava teoreettinen hyötysuhde on noin kolminkertainen tavallisiin elektronijäähdyttimiin nähden. Tällä hetkellä ryhmässä työskennellään laitteen käytännön toteutusta ja mittaamista kohti. Työ on osa kansainvälistä tutkimusprojektia, jonka yhtenä tavoitteena on jäähdytää metallien elektroneja 10 millikelvinin absoluuttiseen lämpötilaan asti.

Atomiydinten magneettisia ominaisuuksia manipuloimalla on saavutettu jopa 100 pikokelvinin lämpötiloja, mutta nämä tekniikat eivät sovellu kokonaisten elektronisten komponenttien jäähdytykseen. Sen sijaan tunneliliitoksiin perustuvia elektronijäähdyttimiä kaavaillaan käytetäväksi satelliittien herkkien ilmaisimien paikalliseen jäähdytykseen niiden suorituskyvyn parantamiseksi. Nämä jäähdyttimet poistavat lämpöä sallimalla vain keskimääräistä kuumempien elektronien tunneloitumsen suprajohteeseen, mistä ylimääräinen lämpö kulkeutuu lopulta ympäristöön. Tunnelointi tavallisesta metallista suprajohteeseen on kvanttimekaaninen prosessi, joka voidaan valjastaa lämpöpumpuksi esimerkikisi kytkemällä liitoksen yli tietyn suuruinen tasajännite.

Uudessa jäähdyttimessä tunnelointia ohjataan yksittäisten elektronien tarkkuudella. Tasajännitteen sijaan elektroneja pumpataan radiotaajuisella ohjaussignaalilla. Tekniikka perustuu nanomittakaavan rakenteissa havaittavaan Coulombin saarroksi kutsuttuun ilmiöön, missä sähköstaattiset voimat hylkivät ylimäräisiä elektroneja. Tällä tavoin voidaan myös vähentää jäähdytystehoa alentavia haitallisia tunnelointeja, mikä nostaa hyötysuhdetta ja mahdollistaa ehkä matalampien lämpötilojen saavuttamisen.

Perinteisillä tasajännitteellä toimivilla jäähdyttimillä saavutetaan kuitenkin suurempia jäähdytystehoja, joten radiotaajuista yksielektronijäähdytintä tullaan käyttämään todennäköisesti vain perustutkimukseen. Elektronijäähdyttimien avulla voidaan tutkia mesoskooppisia ilmiöitä ja suprajohtavuutta nanometrien kokoluokassa.

Yhteystiedot:
Professori Jukka P. Pekola, TKK:n kylmälaboratorio
PICO-tutkimusryhmä, Micronova
pekola@boojum.hut.fi,
(09) 451 4913

Mikrofluidistiikan suurhanke käynnistyy
Piennäytteiden käsittely nopeutuu ja automatisoituu

Tutkimuspartnerit Teknillinen korkeakoulu, Helsingin yliopisto ja VTT sekä viisi yrityspartneria kehittävät yhteistyössä mikrofluidistiikan teknologioita Tekesin rahoittamassa Biofunc-hankkeessa (Biofunctional microchips). Nyt alkavassa hankkeessa kehitetään näytteiden ionisoimiseen ja erottamiseen tehtyjä keksintöjä, ja sovelletaan niitä uusiin kohteisiin. Biofunc-partnerit muodostavat laaja-alaisen osaamiskeskittymän, joka kattaa sekä komponenttien materiaali- ja valmistustekniikan että sovellusalueet. Hankkeen kokonaisarvo on 950.000 euroa ja kesto kaksi vuotta.

Biofunc-hankkeessa kehitetään laboratorioissa tehtävien piennäytteiden käsittelyä. Uusi mikrofluidistinen teknologia mahdollistaa entistä nopeammat ja herkemmät analyysimenetelmät. Uusia fluidistiikkasiruja ja toimintaperiaatteita voidaan ottaa osaksi olemassa olevia laitteita, ja siksi ensimmäisten sovellusten odotetaan olevan valmiina jo projektin kuluessa. Pidemmällä aikavälillä tarkoitus on integroida suurempia kokonaisuuksia sirulle, jolloin kyse on kokonaisen perinteisen analyysisysteemin korvaavasta sovelluksesta.

- Proteomiikkasiru tuottaa potilasnäytteestä tuloksen tunnissa, kun siihen aikaisemmin kului aikaa kokonainen päivä. Toisena suurena etuna on analyysin automatisoitavuus: perinteiset menetelmät ovat hyvin käsityöintensiiviä. Doping-aineiden testauksessa mikrofluidistisin menetelmin valmistetut sirut mahdollistavat entistä herkemmät analyysit, kertoo hankkeen johtajana toimiva dosentti Sami Franssila TKK:n Mikro- ja nanotekniikan laboratoriosta Micronovasta.

TKK ja Helsingin yliopisto ovat vuodesta 2000 tehneet tuloksellista yhteistyötä pienten näytemäärien käsittelyn kehittämisessä mikrofluidistisen teknologian avulla. Aiempi yhteistyö Suomen Akatemian ja Tekesin rahoittamissa projekteissa on erinomainen pohja tulevalle Biofunc-hankkeelle.

Mikrofluidistista näytteenkäsittelyä ja pintakäsittelyteknologiaa voidaan soveltaa monille analytiikan ja diagnostiikan alueille hyödyttämään yrityspartnereiden tarpeita. Mukana olevilla yrityksillä on monia intressejä, alkaen materiaaleista ja valmistustekniikoista, ulottuen komponentteihin ja niiden soveltamiseen omissa tuotteissa ja toiminnassa. Hankkeen yrityspartnerit ovat Yhtyneet Laboratoriot, Labmaster, MobiDiag, BioNavis sekä Silecs.

Lisätietoja:
Dosentti Sami Franssila
Mikro- ja nanotekniikan laboratorio, TKK
Micronova - Centre for Micro and Nanotechnology
sami.franssila@tkk.fi
puh. 09 451 2332

www.micronova.fi

http://www.micronova.fi/units/mfg/

Lisää kirkkautta sinisiin ledeihin ja lasereihin
Uusi kiteenkasvatusreaktori rakennetaan Tekes-hankkeessa

Teknillisen korkeakoulun, TKK, Mikro- ja nanotekniikan laboratorion optoelektroniikan tutkimusryhmä aloitti vuoden alussa yhteistyössä kahden yrityspartnerin kanssa kolmivuotisen tutkimushankkeen, jossa kehitetään paksuja galliumnitridikiekkoja valmistava reaktori. Näiden alustakiekkojen avulla pystytään valmistamaan entistä kirkkaampia ledejä, ja siten hanke voi edesauttaa led-valojen yleistymistä. Samoin pystytään valmistamaan entistä tehokkaampia lasereita ja transistoreita. Hankkeen kokonaisarvo on 1,2 milj. euroa ja sen päärahoittaja on Tekes.

Hankkeessa kehitetään yhteistyössä Beneq Oy:n kanssa nykyisin Micronovassa käytössä olevan Beneqin valmistaman atomikerroskasvatukseen (ALD) optimoidun reaktorin pohjalta uusi reaktori (HVPE), jolla pystytään valmistamaan paksuudeltaan 300-500 mikrometrin kiekkoja. Näille kiekkoille valmistettavien komponenttien virhetiheys on oleellisesti pienempi kuin nykyisten komponenttien, jotka valmistetaan safiirikiekoille. Tämän ansiosta komponenttien optinen teho lisääntyy. Tällaisten kiekkojen markkinat ovat huomattavat, koska galliumnitridikomponenttien valmistuksessa käytetään vuosittain 8 miljoonaa alustakiekkoa ja ala on nopeassa kasvussa.

"Tämä projekti vahvistaa merkittävästi Micronovan ympärille muotoutumassa olevaa huipputekniikan yritysklusteria ja sen yhteistyötä TKK:n kanssa", sanoo dosentti Markku Sopanen.

Hankkeessa on myös mukana OptoGaN Oy, joka valmistaa sinisiä GaN-ledejä. Molemmat yritykset toimivat Micronovassa ja hankkeessa valmistettava reaktori tullaan sijoittamaan Micronovaan TKK:n tiloihin. Hankkeessa valmistettavan uuden reaktorityypin markkinat ovat myös melkoiset, koska alustakiekkojen nykyisen kysynnän tyydyttämiseen tarvitaan yli sata valmistusreaktoria.

Yhteystiedot:
Dosentti Markku Sopanen
Mikro- ja nanotekniikan laboratorio, TKK, Micronova
Optoelektroniikan tutkimusryhmä
09 451 3124
markku.sopanen@tkk.fi

VTT:lle "Valkoisen Biotekniikan - Vihreän Kemian" tieteen huippuyksikkö

Suomen Akatemia on valinnut VTT:n "Valkoisen Biotekniikan - Vihreän Kemian" kansallisen tutkimuksen huippuyksikköohjelmaan vuosille 2008 - 2013. Huippuyksikkö kehittää uusia biotekniikan ja kemian menetelmiä, joiden avulla voidaan tuottaa tehokkaasti kemikaaleja, materiaaleja ja polttoaineita uusiutuvista luonnonvaroista.

Nk. "valkoisen biotekniikan" tai teollisen biotekniikan mahdollisuudet, yhdistettynä ympäristöystävällisiin "vihreän kemian" menetelmiin, ovat avainasemassa, kun pyritään kehittämään kestävän kehityksen mukaisia, ympäristöä ja energiaa säästäviä tuotantoprosesseja. VTT on ollut jo usean vuosikymmenen ajan edelläkävijä maailmassa uusiutuviin luonnonvaroihin pohjautuvien tekniikoiden ja tarvittavan perustiedon kehittämisessä. Huippuyksikössä yhdistetään VTT:n kansainvälisesti korkeaa biotekniikan, kemian, systeemibiologian ja insinööritieteiden osaamista.

Jotta biomassaan pohjautuvilla tuotantoprosesseilla voitaisiin korvata tulevaisuudessa enenevässä määrin petrokemiaan perustuvaa teollista tuotantoa, tulee bioprosessien olla erittäin tehokkaita. Haasteena on esimerkiksi, miten saada bioprosesseissa käytettävät tuotanto-organismit, mikrobit, käyttämään biomassan sisältämät sokerit ja valmistamaan näistä mahdollisimman tehokkaasti haluttuja yhdisteitä. Huippuyksikön tavoitteena on kehittää mikrobisoluja, jotka tuottavat mm. biomuovien lähtöaineita kasvibiomassan sokereista. Toinen tärkeä tavoite on kehittää herkkiä mittausmenetelmiä ja luoda uutta perustietoa mikrobisolujen toiminnasta, jotka molemmat ovat oleellisia mahdollisimman tehokkaiden bioprosessien kehittämiseksi tulevaisuuden tarpeisiin.

Huippuyksikköä johtaa tutkimusprofessori, dosentti Merja Penttilä. Huippuyksikössä työskentelee noin 40 henkilöä useasta eri osaamiskeskuksesta Biotekniikka-, Energia ja metsäteollisuus- sekä Mikroteknologiat ja anturit -klustereista.

Suomen Akatemia valitsi kansallisen tutkimuksen huippuyksikköohjelmaan 18 yksikköä vuosille 2008 - 2013. Tärkeimmät valintakriteerit olivat yksikössä suoritettavan tutkimuksen tieteellinen laatu ja tutkimussuunnitelman innovatiivisuus. Muita arviointiperusteita olivat yksikön tutkimus- ja toimintasuunnitelma, tutkimusympäristö ja menestys tutkijankoulutuksessa sekä tutkijoiden aiemmat tieteelliset ansiot.

Lisätietoja:
Merja Penttilä
Tutkimusprofessori
020 722 4504

Maailmanluokan PICO-tutkijat Micronovassa

Micronovassa toimivassa TKK:n Kylmälaboratorion PICO-ryhmässä työskentelee kaikkiaan tusinan verran tutkijoita. Ryhmä on vetäjänsä professori Jukka Pekolan näköinen ja oloinen eli hyvin innostunut ja yhteistyökykyinen. Tuloksia syntyykin kiitettävästi ja ryhmän tutkimuksia julkaistaan sopivaan tahtiin arvostetuissa julkaisuissa; viimeisimmät tutkimusuutiset noteerattiin viime vuoden marraskuussa Nature-lehdessä ja nyt tammikuussa Physical Review Letters-lehdessä artikkelissa, josta Physics Web kirjoitti pienen uutispalan.

PICO-ryhmä on johtava ryhmä maailmalla, kun puhutaan lämmönsiirron ilmiöiden tutkimisesta nanorakenteissa ja matalissa lämpötiloissa. Tutkimuksen sovellusalueita ovat nanojäähdyttimet ja lämpömittarit. Pekola on aikanaan kehittänyt mm. CBT-lämpömittarin, joka ilmaisee absoluuttisen lämpötilan. Mittari poikkeaa teknologialtaan tavanomaisista siten, ettei sitä tarvitse kalibroida ja se on myös immuuni magneettikentille. Teknologia on patentoitu.

Viime vuonna PICO-ryhmän tutkijat mittasivat lämmön siirtymistä kahden toisiinsa suprajohtavin langoin yhdistetyn hyvin pienen metallikappaleen välillä. Mittaukset toivat esiin uuden fysikaalisen perusilmiön, fotonien välittämän lämmönjohtavuuden. Tutkimuksen tulokset julkaistiin marraskuussa Nature-lehdessä.

PICO-ryhmä tutkii elektronista jäähdytystä nanorakenteissa. Työtä on tehty jo vuosikymmenen ajan. Aivan viime aikoina tutkimuksessa on avautunut uusia näkymiä: yhdistämällä yhden elektronin transistorista tuttuja ilmiöitä ja lämmönsiirtomekanismeja saadaan aikaiseksi aivan uusia mielenkiintoisia perusilmiöitä ja koeideoita. Physics Web kertoi joistakin näistä tammikuisessa julkaisussaan.
http://physicsweb.org/articles/news/11/1/20/1#author

"PICO-ryhmän yhtenä tärkeänä tutkimuskohteena on elektronisen varauksen kontrolloitu pumppaus. Seuraavina suurempina tavoitteina on toisaalta kvanttimekaanisten geometristen vaiheiden havaitseminen ja toisaalta sähkövirran modernin standardin luominen. Tätä varten ryhmässä kehitetään varauspumppua, jossa varauksia voidaan liikutella yksitellen nanorakenteissa, kertoo Jukka Pekola. Ryhmässä tutkitaan myös sähköistä kohinaa, jota varten on kehitetty ilmaisin, jonka avulla korkeataajuista kohinaa voidaan mitata suoraan sirulla. Tämän ongelman parissa työskentelee muutama ryhmä maailmalla, useimmat Euroopassa." jatkaa Pekola.

Hyvää yhteistyötä

Kotimaassa PICO-ryhmä tekee tiivistä yhteistyötä VTT:n ja MIKESin kanssa. VTT:n kvantroniikka-ryhmä on partnerina TKK:n Kylmälaboratorion isännöimässä Suomen Akatemian huippuyksikössä ja PICO-ryhmä ja kvantroniikaryhmä tekevät yhteistyötä myös meneillään olevassa kolmivuotisessa EU:n rahoittamassa RSFQUBIT-hankkeessa, jossa kehitetään suprajohtavien kvanttibittien kontrolli- ja lukulaitteita.

PICO-ryhmä on myös kansainvälisesti verkottunut. Grenoblessa sijaitsevan CNRS:n kanssa on tiivistä tutkijanvaihtoa ja heidän kanssaan tehdään myös yhteisiä hankkeita kylmäfysiikan ja nanon alueella. Toisen tärkeän yhteistyökumppanin, italialaisen Scuola Normale Superioren (Pisa), vahvuutena on mesoskooppinen fysiikka ja puolijohderakenteet. Myös heidän kanssaan yhteistyö on tiivistä ja tutkijavierailuja tehdään puolin ja toisin.

Jukka Pekolalle myös yritystoiminta on tuttua. Hän oli perustamassa Jyväskylässä Nanowayta vuonna 1997 ja on edelleen siinä osakkaana. Vaikeidenkin vaiheiden jälkeen yritys on siirtynyt Espooseen ja meneillään on protoantureiden kehittäminen yhteistyössä VTT:n kanssa.

Micronovaan PICO-ryhmä sijoittui siksi, että täällä on yhteiskäyttöiset nanotutkimuksessa tarvittavat laitteistot. Tutkimusinfraa kehitetään yhteistyössä kaikkien Micronovassa sijaitsevien laboratorioiden kanssa hyvässä hengessä, ja laitekanta onkin kehittynyt kolmen vuoden aikana kiitettävästi.

Kylmälaboratorio muuttaa lokakuussa 2007 valmistuvaan Nano-taloon. PICO-ryhmästäkin jokin osa muuttaa sinne, mutta työskentelyä jatketaan edelleen Micronovassa.

- Verkottumisen ja tiedonsiirron kannalta on tärkeää, että PICO-ryhmällä on tilat sekä Micronovassa että Nano-talossa, painottaa Jukka Pekola.

Jukka Pekola

PICO-ryhmän vetäjä, professori Jukka Pekola väitteli TKK:lta vuonna 1984, Tämän jälkeen hän lähti Berkleyhin Kaliforniaan pariksi vuodeksi post-doc -tutkijaksi jonka jälkeen hän palasi takaisin TKK:n kylmälaboratorioon. Vuonna 1992 Pekola muutti Jyväskylään perustamaan maan ensimmäistä nanoelektroniikan tutkimusryhmää yhdessä Kylmälaboratorion nykyisen johtajan Mikko Paalasen kanssa. Tulosta syntyi, ja siellä vierähti kymmenisen vuotta. Kylmälaboratorioon Jukka Pekola palasi vuoden 2002 syksyllä ja sijoittui tutkimusryhmänsä kanssa Micronovaan. TKK:lla nanotutkimusta oli tehty jo 90-luvun alusta, ja myös kylmälaboratorioon haluttiin lisätä nanotutkimusta. Kylmälaboratoriossa on kaikkiaan yli 20 nanotutkijaa, joista 12 on PICO-ryhmässä.

Yhteystiedot:
Professori Jukka P. Pekola, TKK:n kylmälaboratorio
PICO-tutkimusryhmä, Micronova
pekola@boojum.hut.fi,
(09) 451 4913

Fotoniikan huippuosaaja professori Seppo Honkanen (FiDiPro) aloitti Micronovassa

Professori Seppo Honkanen on tervetullut vahvistus Micronovan fotoniikan tutkimukseen. Hän on kansainvälisesti tunnustettu fotoniikan tutkija, joka palaa kotimaahan työskenneltyään University of Arizonassa vuodesta 1995. Micronovan tutkimusympäristö tulee hänen kauttaan saamaan uusia kansainvälisiä yhteyksiä niin tutkimus- kuin yritystoiminnassakin.

Ennen lähtöään Arizonaan Seppo Honkanen oli Nokia Research Centerin palveluksessa viitisen vuotta. Hänen kokemuksensa vahvistaa merkittävästi Micronovan keskeistä asemaan fotoniikan tutkimuksessa Suomessa. Yritystoiminnan tuntijana hänen panoksensa tutkimuksesta liiketoimintaa -arvoketjussa tulee olemaan tärkeä. Hän on ollut mukana perustamassa useampia yrityksiä, joista menestyksekkäin on vuonna 1998 alkunsa saanut NP Photonics. Yrityksen vahvinta osaamista ovat kompaktit kuituvahvistimet ja lasiosaaminen.

Micronovassa Seppo Honkanen johtaa FiDiPro-projektia "Heterogeenisesti integroidut fotoniikkapiirit tietoliikenne- ja anturisovellusiin (PICHITS)". Projektin päätavoitteena on rakentaa Micronovaan kansainvälistä huipputasoa oleva, integroituja fotoniikan piirejä käsittelevä tutkimusohjelma. Projektissa kehitetään erityisesti uusia innovatiivisia mikro- ja nanotekniikoita, joilla yhdistetään eri materiaaleista valmistetut integroidut fotoniikan piirit.

- Tavoitteena on entisestään tiivistää TKK:n ja VTT:n välistä yhteistyötä ja kehittää uusia integroituja fotoniikan rakenteita liittämällä yhdistepuolijohteisiin perustuvat komponentit piipohjaisiin fotoniikkapiireihin, kertoo Seppo Honkanen.

Heterogeenisen puolijohdeintegroinnin lisäksi projektissa yhdistetään puolijohdekomponentit aktiivisiin ja passiivisiin lasiaaltojohteisiin sekä optisiin kuituihin. Uudentyyppiset integroidut fotoniikkapiirit, joissa eri materiaalien edut täydentävät toisiaan, mahdollistavat paremman suorituskyvyn alemmilla kustannuksilla. Kehitettävien komponenttien sovellusalueita ovat mm. bioanturit ja tietoliikenne.

- Projektin erittäin tärkeänä lisätavoitteena on luoda tiivis yhteistyö suomalaisten yritysten ja ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa. On odotettavissa, että projektissa syntyy lukuisia uusia tieteellisiä tuloksia, jotka julkaistaan kansainvälisissä julkaisusarjoissa. Tulen ohjaamaan useita jatko-opiskelijoita, jotka tulevat väittelemään tutkimustyössä syntyvien tulosten pohjalta, kertoo Seppo Honkanen.

Finland Distinguished Professor Programme (FiDiPro) on Suomen Akatemian ja Tekesin yhteistyössä käynnistämä rahoitusohjelma ulkomaisten tai pitkään ulkomailla toimineiden suomalaisten professoritasoisten huippututkijoiden rekrytoimiseksi määräajaksi Suomeen.

Rahoitusohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen tieteellistä ja teknologista osaamista sekä kansainvälistää suomalaista tutkimusjärjestelmää, tuottaa lisäarvoa kansalliselle innovaatiojärjestelmälle sekä tukea yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimuksellista profiloitumista. Tavoitteena on myös luoda uudenlaista kansainvälistä yhteistyötä perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välille.

Yhteystiedot:
Professori Seppo Honkanen
Mikro- ja nanotekniikan laboratorio
Fotoniikan tutkimusryhmä
Micronova - Centre for Micro and Nanotechnology
Puh. 09 451 4193 tai 050 384 1769
seppo.honkanen@tkk.fi

MASKINTEKIJÄ MICRONOVASTA - PMS FINLAND

Tutkija Arto Salin oli vuonna 1992 perustamassa VTT:n yrityshautomoprojektissa suomalaista valotusmaskien valmistukseen keskittynyttä Terapixel Oy:tä, joka toimi VTT:n tiloissa Espoossa vuoteen 1997 asti kunnes uudet omistajat siirsivät toiminnot Ouluun. Yhtiö kuitenkin kaatui rahoitusongelmiin vuonna 2003. Maskinvalmistusta jatkaa Micronovassa toimiva PMS Finland. Yritys valmistaa valotusmaskeja, joiden avulla piikiekolle rajataan valottamalla mikroelektroniikan ja -mekaniikan komponenttien valmistusprosessia varten tarvittavat alueet.

- Kaikki sai alkunsa jokseenkin tarkalleen 25 vuotta sitten, kun VTT:n maskiryhmä perustettiin. Maskit tehtiin aluksi muilta kopioiduilla menetelmillä, mutta 1990 luvun alussa todettiin, että jotakin uutta piti keksiä. VTT osallistui Eureka-ohjelmaan pienen ruotsalaisen Micronic Laser Systemsin kanssa. Tutkimuskumppanit lähtivät yhteisessä Lalli-hankkeessa kehittämään laserpiirtotekniikkaa, kertoo Arto Salin.

- Hanke valittiin paria vuotta myöhemmin Eureka-ohjelman menestystarinaksi. Projekti onnistui muutenkin hyvin ja lasertekniikka on sittemmin lähes korvannut aiemmin maskinvalmistuksessa käytetyt elektronisuihku- ja valopiirturitekniikat. Terapixel nousi joksikin aikaa omalla sektorillaan maailman johtavaksi, ja Micronic Laser Systems on edelleen maailman johtava maskinvalmistuslaitteiden toimittaja ja pörssiyhtiö, jatkaa PMS Finlandin vetäjä Arto Salin.

Hankkeen tuloksena kehitettiin suoraan laserpiirtoon perustuva isojen maskien valmistuslaitteisto, joka joidenkin vaiheiden jälkeen siirrettiin Iihin, Ouluun. PMS Finland hyödyntää laitteistoa edelleen siirtäessään suunnitteluvaiheen tietoja valmistukseen. Yritys teettää maskeja myös Englannissa, jossa on kehittyneempi laitteisto.

- PMS-Finlandin tärkein tehtävä on toimia suunnitteluprosessin ja valmistusprosessin välillä asiantuntijana, ja siten varmistaa maskien korkea laatu. Yritys ei itse valmista mitään, vaan myy prosessiin liittyvää osaamistaan ja varmistaa erittäin läheisellä yhteistyöllä maskinvalmistuksen kanssa valmiiden maskien korkean laadun, toteaa Arto Salin. PMS Finland on mikroyritys ja sen strategiana on jatkossakin pysyä pienenä eli maksimissaan viiden hengen asiantuntijayrityksenä, jatkaa Salin

PMS Finlandin edeltäjä, Terapixel, perustettiin aikanaan VTT:n spinn-off -yrityksenä, ja Arto Salinilla on vain hyvää sanottavaa VTT:n tuesta yrityksen perustamisvaiheessa. Aloittavalla yrityksellä oli valmis tuote ja asiakaskunta, joka helpotti merkittävästi alkuvaiheessa. Tutkijanuran yrittäjyyteen vaihtanut Salin on tyytyväinen valintaansa ja kannustaakin tutkijoita ryhtymään yrittäjiksi.

PMS Finlandin markkina-alue on Skandinavia ja asiakaskuntana pääasiassa tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja pieniä yrityksiä, jotka ovat sijoittuneet yliopistojen läheisyyteen. Merkittäviä asiakkaita ovat TKK, VTT ja Vaisala. Myös maailman toiseksi suurimman maskinvalmistajan, Photronicsin, kanssa tehdään tuotannollista yhteistyötä.

Yhteystiedot:

PMS Finland Oy
DI Arto Salin, toimitusjohtaja
Puh. 040 519 2529
info@pms.fi
www.pms.fi

Tietotie 3
02150 Espoo

YHTEYDET MICRONOVASSA

VTT:

Teknologiajohtaja
Jussi Tuovinen
puh. 020 722 6508
GSM: 040 589 9132
Sähköposti: jussi.tuovinen@vtt.fi

TKK:

Johtaja
Veli-Matti Airaksinen
Puh. (09) 451 6075
GSM: 050 341 4766
Sähköposti: veli-matti.airaksinen@tkk.fi

WWW:

http://www.micronova.fi/

Micronovan viestintä:

Aila Blomberg
050 541 8829
aila.blomberg@tkk.fi

Headlines